Juttu ViNOn Rönsy-lehteen syksyllä 2008
Lukukausimaksujen povataan tuovan yliopistoille kansainvälisyyttä, lisää rahaa, parempaa opetusta, kilpailukykyä – you name it. Suomen on tunnetusti pysyttävä muiden tahdissa, joten pian ilmainen opiskelu on historiaa. Näinhän se menee:
1. Lisärahoitus tuo laatua. Yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen laatua kuvitellaan voitavan parantaa lukukausimaksuista saatavan lisärahoituksen myötä.
Mutta: Lukukausimaksut voivat vähentää julkisen rahoituksen määrää. Australian yliopistoissa otettiin 1980-luvun puolivälissä käyttöön pieni rekisteröitymismaksu, joka muuttui pian lukukausimaksuksi. Parissa vuosikymmenessä julkisen rahoituksen osuus tippui 75 prosentista 40 prosenttiin.
2. Laatu lisää vetovoimaa. Lukukausimaksujen tarvetta on Suomessa perusteltu yliopistojen laadun parantamisella kansainvälisen vetovoiman lisäämiseksi.
Mutta: Suomen ylioppilaskuntien viimekeväisen tutkimuksen mukaan ulkomaiset opiskelijat ovat jo tyytyväisiä suomalaisten korkeakoulujen laatuun. Yli puolet heistä ei olisi tullut Suomeen, jos koulutus olisi ollut maksullista. Suurin haaste ulkomaisille opiskelijoille on SYL:n tutkimuksen mukaan työllistyminen Suomessa opiskelujen jälkeen, ei yliopistojen heikko laatu.
3. Maksut vain ulkomaalaisille. Suomessa havitellaan lukukausimaksuja EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Maksut jäisivät tähän, väitetään.
Mutta: Muissa maissa yhdelle ryhmälle osoitetut maksut ovat levinneet muillekin. Saksassa lukukausimaksut otettiin käyttöön vuonna 1997 liian pitkään opiskelleille. Kaksi vuotta myöhemmin maksut tulivat ulkomaalaisille opiskelijoille. Jo vuonna 2005 maksujen kerääminen tuli mahdolliseksi kaikilta opiskelijoilta.
4. Rahalla saa. Ja kyllähän meillä suomalaisilla on varaa.
Mutta: Isossa-Britanniassa lukukausimaksut estävät halukkaiden opiskeluja. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmannesta yliopistoon hakematta jättäneistä nuorista käänsi selkänsä korkeakoulutukselle velkataakan pelossa. Jos nämä nuoret uskaltautuivat hakeutumaan yliopistoon, asui heistä enemmistö vanhempiensa luona rahapulan takia. Rikkaiden perheiden lapsilla tilanne on toinen. Britanniassa pelätään, että opiskelusta tulee vain varakkaiden puuhaa. Sama voi tapahtua meilläkin.
5. Oho, pieleen meni. Lukukausimaksujen kanssa epäröidään.
Miksi: Tanskalaisissa yliopistoissa asetettiin pari vuotta sitten lukukausimaksut EU-/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Se romahdutti kansainvälisten opiskelijoiden hakemusten määrän.. Tanskan parlamentin tiedettä ja teknologiaa käsittelevä valiokunta päätyi vastikään puolustamaan maksutonta korkeakoulutusta. Kansainvälistymisen kustannuksia ei tule valiokunnan mukaan maksattaa opiskelijoilla, kuten Suomen opetusministeriön asettama työryhmä ehdotti 2005.
Kauniita kehityskulkuja. Onneksi Suomessa tilanteeseen voidaan vielä vaikuttaa. www.vaarauhkaa.info
Sini Terävä ja Erkki Perälä