Mielipide Turun Sanomissa 14.8.2006
Kulttuuriministeri Tanja Saarela on ilmaissut halunsa nostaa opiskelijoiden tulorajoja. Voivat sitten opiskelijat käydä töissä sydämensä kyllyydestä ja valtiokin pääsee halvemmalla, kuin mitä opintorahan korottaminen maksaisi. Tätä parannusta esitellään vieläpä opintotuen parannuskeinona, vaikka itse opintotukeen ei kyllä puututa lainkaan.
Ei tulorajojen nostokaan ole sinänsä huono asia, mutta opiskelijoiden tilanteen parantamiseen siitä ei todellakaan ole. Töissä käydään opiskeluaikoina, koska heikko taloudellinen tilanne pakottaa siihen. Onkin melko outoa lähteä korjaamaan ongelman lieveilmiöitä, mutta jättää itse ongelma koskematta.
Opiskelijat ovat tällä hetkellä ainoa kansanryhmä, jonka oletetaan kustantavan jokapäiväisen elämisensä lainarahalla tai tekemällä kahta työtä samanaikaisesti – opiskelua ja palkkatyötä. Opiskelun aikainen työssäkäynti hidastaa opintoja ja aiheuttaa stressiä ja uupumusta, kun työtuntien määrä nousee helposti hurjiin lukemiin. Toisaalta työ vie helposti mukanaan, jolloin opiskelut jäävät. Keskenjääneet tutkinnot ovat tuskin kenenkään etu.
Opintolainaa taas pelätään nostaa. Valmistumisen jälkeinen työllisyys ei ole todellakaan varmaa, vaan varsinkin naisia odottaa helposti vuosikausien pätkä- ja silpputyökierre. Monet opiskelijat eivät halua nostaa lainaa, kun meillä ei ole mitään varmuutta omasta takaisinmaksukyvystämme valmistumisen jälkeen. Enää ei voi edes luottaa inflaation syövän lainan pois, kuten vielä jokunen vuosikymmen sitten. Kun työelämä muuttuu jatkuvasti entistä epävarmemmaksi, on kohtuutonta olettaa, että opiskelijat marssivat luottavaisin mielin pankin kassalle lainaa nostamaan.
Opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen. Se on kaikista sosiaalisista etuuksista pahiten jälkeen jäänyt. Opiskelijajärjestöt ovatkin koonneet rivinsä yhteiseen vaatimukseen: opintorahaa on nostettava 15 prosenttia.
Kun opiskelijoita patistetaan valmistumaan nopeasti, olemaan tehokkaita ja kaiketi parantamaan Suomen kilpailukykyäkin, annetaan tähän edes mahdollisuus. Jo pelkkä epävarmuuden yhteiskunta tehokkuusvaatimuksineen ja suorittamispakkoineen luo suuria paineita.
Eikö opiskelijoiden elämää voisi helpottaa edes vähentämällä taloudellisia huolia? Korkeakouluissa olisi kuitenkin olennaisempaa oppia muita taitoja kuin jatkuvaa rahanlaskemista. Siihen meidät kuitenkin on pakotettu.
Sini Terävä
Varapuheenjohtaja
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry
Turku