Ympäristöstä

Ympäristön kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että joukkoliikennettä tehostetaan. Bussiliikenteessä on yhä parantamisen varaa ja pikaraitiotie olisi hyvä vaihtoehto Turussakin. Samoin kevyen liikenteen mahdollisuuksia olisi parannettava. Jätteiden lajittelua olisi myös syytä harkita uudelleen, sillä biojätteiden lajittelu olisi saatava pakolliseksi. Ympäristöseikat on pidettävä mielessä myös kaupungin hankkeissa ja hankinnoissa. Juomaveden laatu on myös sekä ympäristöön että ihmisten elämänlaatuun vaikuttava asia.

Joukkoliikenteen tukeminen on kaikkien etu. Bussiliikenteen reitit ja aikataulut on pidettävä sellaisina, että bussilla liikkuminen on todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Opiskelijat liikkuvat paljon busseilla, ja reittien ja aikataulujen täytyy olla sellaisia, että ne sopivat myös opiskelijoiden aikatauluihin. Yliopistolle on päästävä, mutta joskus tulee tarve liikkua kaupungilla myöhäisempinäkin ajankohtina, ja myös tällöin on oltava mahdollista matkustaa bussilla kotiin.

Joukkoliikenteen tehostamiseen sopivat hyvin myös suunnitelmat pikaraitiotiestä. Se on ympäristöystävällinen vaihtoehto yksityisautoilulle ja toisi mukanaan uusia reittimahdollisuuksia. Raitiotien avulla voitaisiin myös parantaa yhteyksiä Turun ja naapurikuntien välillä. Sopivilla reittivalinnoilla voitaisiin tehostaa joukkoliikenteen käyttöä esimerkiksi Naantalista, Paimiosta tai Uudestakaupungista tulevien työmatkalaisten keskuudessa. Samalla muu Suomi voisi lopettaa naureskelut Turulle siitä, että täällä luovuttiin raitiovaunuista! Sen sijaan toriparkki on mielestäni vain uhka vireälle toritoiminnalle ja turha houkutin yksityisautoiluun.

Kevyen liikenteen väylien kunnossapito ja parantaminen puolestaan palvelevat kaikkia turkulaisia. Varsinkin opiskelijoista suuri osa liikkuu pyörällä, ja pelkästään heidän reiteillään on paljon tienpätkiä, joilla pyöräileminen on lähinnä vaarallista kaikkien liikkujien kannalta. Esimerkiksi Hämeenkatu on nykyisellään aivan liian ahdas tehokkaaseen pyöräilyyn. Joukko- ja kevyttä liikennettä tukemalla saadaan myös melutaso pidettyä keskustassakin melko alhaisena, mikä on ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Muualta muuttaneena minulle oli todellinen järkytys havaita, ettei Turussa ole erikseen biojätteiden lajittelua. Biojätteiden lajittelu ja kerääminen toimii muualla hyvin, ja on tuskin tarvetta epäillä sen toimivuutta Turussakaan. Jätteen polttaminen kun ei sinällään ole niin ympäristöystävällinen vaihtoehto, että sen voisi ajatella korvaavan biojätteiden lajittelun. Jätteiden polttolaitokset tarvitsevat tehokkaasti toimiakseen lisääntyvän, tai ainakin samana pysyvän määrän jätettä, mutta tulevaisuuden kannalta jätteiden määrää olisi pikemminkin saatava vähennettyä.

Ympäristön puolta voidaan pitää myös kaupungin hankkeissa ja hankinnoissa. Esimerkiksi uusissa rakennuskohteissa on syytä ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja muistettava, että vanhan korjaaminen on usein ympäristön – ja kukkaron – kannalta parempi vaihtoehto kuin uudistuotanto. Olisi myös täysin varteenotettava vaihtoehto, että kaupungin virastoissa ja laitoksissa siirryttäisiin reilun kaupan tuotteisiin.

Myös juomaveden laatu on Turussa paljon puhuttanut asia. Sillä on ympäristövaikutuksia, ja se vaikuttaa myös ihmisten elämänlaatuun. Viime aikoina on ollut esillä ajatus tekopohjaveden hankkimisesta Virttaankankaalta. Viime kesäisten tulvien valossa asiaa kannattaa ainakin harkita. Itse vietin kesän Riihimäellä ja näin, kuinka Vantaanjoki tulvi ja pilasi Riihimäen juomaveden, vaikkei vettä joesta otetakaan. Vantaanjokeen huuhtoutui kuitenkin niin suuret määrät jätteitä, lannoitteita ja muita haitallisia aineita, että ei olisi mukava ajatella, että sitä vettä joutuisi juomaan. Voi kuitenkin käydä niin, että joskus Aurajoki tulvii samoin, ja silloin me täällä Turussa saisimme juoda juuri niin likaista vettä. Ennen kuin juomavettä lähdetään hankkimaan muualta, hankkeen ympäristövaikutukset ja kustannukset on tietenkin mietittävä hyvin tarkkaan.