Sini osallistuu perjantaina 24.10. YK:n päivän rauhanmarssille. Marssi alkaa kuudelta Liljan patsaalta. Tule sinäkin marssimaan rauhan puolesta!
Sini P-Klubin paneelissa keskiviikkona 22.10.
Sinin ainejärjestö Politiikan tutkimuksen klubi pitää vaalipaneelin keskiviikkona 22.10. klo 15-17 Turku-salissa. Sini on paikalla vihreiden edustajana. Tervetuloa!
Sini Maailman suurimmalla Reilulla kahvitauolla 21.10.
Sini osallistuu Maailmaan suurimpaan Reilun kaupan kahvitaukoon tiistaina 21.10. klo 14 Vihreiden vaalikojulla kauppatorilla. Tervetuloa kahville tai teelle!
Sini yliopistolla 20.10.
Sini on tavattavissa yliopistolla, Assarin ullakon kulmilla maanantaina 20.10. klo 11-13.
Sini Amnestyn paneelissa 18.10.
Amnestyn Turun osasto järjestää kunnallisvaalipaneelin lauantaina 18.10. klo 14-16 Pääkirjastolla Studiossa. Sini edustaa paneelissa vihreitä. Tule kuuntelemaan ja kysymään!
Sini jakamassa esitteitä 17.-19.10. keskustassa
Sini on perjantaina 17.10., lauantaina 18.10. ja sunnuntaina 19.10. useita tunteja kunakin päivänä jakamassa esitteitä keskustassa torin ja kävelykadun kulmilla. Tule tapaamaan Siniä noin kymmenestä eteenpäin!
Väkivaltakasvatusta kouluihin
Puoluevaltuuskunta 3/08, poliittinen keskustelu
Hei ystävät.
Olin viime viikonloppunakin Kotkassa, sillä kertaa sukuloimassa. Luonnostelin tätä puhetta sunnuntai-iltana junassa matkalla takaisin Turkuun. En olisi arvannut, että aihe on näin ajankohtainen. Puhun nimittäin väkivallasta.
Kuulin kesällä koululaisille suunnatuista aggression hallintahankkeista. Niissä mm. opetellaan näyttämään ja käsittelemään tunteita muuten kuin väkivaltaisin keinoin.
Nämä aggression hallintahankkeet ovat erittäin tärkeitä, ja toivon, että ne tepsivät. Jos lapsi joutuu elämään väkivaltaisessa perheessä, ei hän välttämättä opi muita kuin väkivaltaisia toimintamalleja. Koulu tavoittaa kaikki lapset. Siksi juuri koulussa on opetettava erilaisia, väkivallattomia toimintatapoja.
Kävin peruskouluni vuosina 1991-2000. Kuluneen kahdeksan vuoden aikana on koulumaailmassa saattanut tapahtua uudistuksia, ja toivottavasti onkin. Kun kuulin näistä aggression hallintahankkeista, tajusin, ettei omana kouluaikanani puhuttu juuri lainkaan väkivallasta. Olen toki niitä lama-ajan lapsia, joilla ei ollut seksuaalivalistustakaan, joten ehkä tästä väkivaltakasvatuksestakin sitten säästettiin. Luokkani tappelijoille kyllä sanottiin, ettei saa löydä, mutta meille muille ei taidettu sanoa sitten sitäkään.
Äitini opetti minulle ja siskolleni, että ensimmäisen lyönnin tulee olla viimeinen. Yksi mies saa lyödä vain kerran. Enempiä ei jäädä odottelemaan. Niin selkäytimeen tämä ajatus on minulle mennyt, että vasta nyt kesällä tajusin, ettei vastaavaa todellakaan opetettu koulussa. Vaikka ehdottomasti olisi pitänyt.
Koulussa on olennaisen tärkeää opettaa, että väkivallan käyttäminen on väärin. Olennaista on kuitenkin myös opettaa, että väkivallan sietäminen on väärin. Se on väärin itseä kohtaan. Kenelläkään ei ole velvollisuutta elää väkivallassa tai sen pelossa.
Toivottavasti oma koulukokemukseni on poikkeustapaus tai vanhentunutta tietoa. Jos kouluissa ei vielä ole väkivaltakasvatusta, tulee meidän vaatia sitä. Kouluissa tulee selkeästi opettaa jokaisen oikeudet ja velvollisuudet sekä koskemattomuuden arvo. Kenelläkään ei ole oikeutta löydä eikä kenelläkään velvollisuutta kestää lyöntejä. Jokaisen lyönnin tulee olla viimeinen.
Pian saa maksaa
Juttu ViNOn Rönsy-lehteen syksyllä 2008
Lukukausimaksujen povataan tuovan yliopistoille kansainvälisyyttä, lisää rahaa, parempaa opetusta, kilpailukykyä – you name it. Suomen on tunnetusti pysyttävä muiden tahdissa, joten pian ilmainen opiskelu on historiaa. Näinhän se menee:
1. Lisärahoitus tuo laatua. Yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen laatua kuvitellaan voitavan parantaa lukukausimaksuista saatavan lisärahoituksen myötä.
Mutta: Lukukausimaksut voivat vähentää julkisen rahoituksen määrää. Australian yliopistoissa otettiin 1980-luvun puolivälissä käyttöön pieni rekisteröitymismaksu, joka muuttui pian lukukausimaksuksi. Parissa vuosikymmenessä julkisen rahoituksen osuus tippui 75 prosentista 40 prosenttiin.
2. Laatu lisää vetovoimaa. Lukukausimaksujen tarvetta on Suomessa perusteltu yliopistojen laadun parantamisella kansainvälisen vetovoiman lisäämiseksi.
Mutta: Suomen ylioppilaskuntien viimekeväisen tutkimuksen mukaan ulkomaiset opiskelijat ovat jo tyytyväisiä suomalaisten korkeakoulujen laatuun. Yli puolet heistä ei olisi tullut Suomeen, jos koulutus olisi ollut maksullista. Suurin haaste ulkomaisille opiskelijoille on SYL:n tutkimuksen mukaan työllistyminen Suomessa opiskelujen jälkeen, ei yliopistojen heikko laatu.
3. Maksut vain ulkomaalaisille. Suomessa havitellaan lukukausimaksuja EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Maksut jäisivät tähän, väitetään.
Mutta: Muissa maissa yhdelle ryhmälle osoitetut maksut ovat levinneet muillekin. Saksassa lukukausimaksut otettiin käyttöön vuonna 1997 liian pitkään opiskelleille. Kaksi vuotta myöhemmin maksut tulivat ulkomaalaisille opiskelijoille. Jo vuonna 2005 maksujen kerääminen tuli mahdolliseksi kaikilta opiskelijoilta.
4. Rahalla saa. Ja kyllähän meillä suomalaisilla on varaa.
Mutta: Isossa-Britanniassa lukukausimaksut estävät halukkaiden opiskeluja. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmannesta yliopistoon hakematta jättäneistä nuorista käänsi selkänsä korkeakoulutukselle velkataakan pelossa. Jos nämä nuoret uskaltautuivat hakeutumaan yliopistoon, asui heistä enemmistö vanhempiensa luona rahapulan takia. Rikkaiden perheiden lapsilla tilanne on toinen. Britanniassa pelätään, että opiskelusta tulee vain varakkaiden puuhaa. Sama voi tapahtua meilläkin.
5. Oho, pieleen meni. Lukukausimaksujen kanssa epäröidään.
Miksi: Tanskalaisissa yliopistoissa asetettiin pari vuotta sitten lukukausimaksut EU-/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Se romahdutti kansainvälisten opiskelijoiden hakemusten määrän.. Tanskan parlamentin tiedettä ja teknologiaa käsittelevä valiokunta päätyi vastikään puolustamaan maksutonta korkeakoulutusta. Kansainvälistymisen kustannuksia ei tule valiokunnan mukaan maksattaa opiskelijoilla, kuten Suomen opetusministeriön asettama työryhmä ehdotti 2005.
Kauniita kehityskulkuja. Onneksi Suomessa tilanteeseen voidaan vielä vaikuttaa. www.vaarauhkaa.info
Sini Terävä ja Erkki Perälä
Tukiryhmän kokous 8.10.
Sini tukiryhmän kokous on keskiviikkona 8.10. klo 19 Bremerissä. Jos haluat osallistua vaalityöhön, saavu paikalle!
Sini Turun seudun vihreiden vaaliavauksessa Kauppatorilla 7.10.
Turun seudun vihreät avaa vaalikampanjasa Kauppatorilla tiistaina 7.10. klo 12. Sini on paikalla muiden ehdokkaiden joukossa. Tule tapaamaan!