Etelän ja pohjoisen välinen suunnaton hyvinvointikuilu on kurottava umpeen. Meidän on autettava köyhiä maita monin tavoin. Emme saa luoda niiden kehitykselle esteitä sen paremmin tullimuurein kuin elämisen edellytyksiä tuhoamallakaan. Reilun kaupan tuotantoa on kehitettävä ja suosittava. Suomen on lopultakin nostettava kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 %:iin BKT:sta – emme voi olla niin itsekkäitä, ettei 99,3 % vauraudestemme riitä meille! Erilaisiin kriiseihin on puututtava, ovat ne sitten aseellisia, ympäristökatastrofeja tai nälänhätää. Emme saa kääntää selkäämme, jos ongelmat eivät suoraan kosketa meitä itseämme. Loppujen lopuksi kaikki kriisit heijastuvat myös muualle maapallolla, ja lisäksi, ihmishenki on aina yhtä arvokas.
Feminismiä ja muuta pelottavaa
Täysi tasa-arvo on lopulta toteutettava; valkoinen heteromies ei saa olla ihmisyyden normi. Erilaisia ihmisiä on kunnioitettava ja kaikkiin on suhtauduttava samalla tavalla. Vähemmistöjen oikeuksia on parannettava. Nainen on edelleen miehiä heikommassa asemassa varsinkin työmarkkinoilla. Samapalkkaisuus onkin toteutettava, naisten roikottaminen pätkätöissä lopetettava ja vanhemmuuden kustannukset jaettava työnantajien kesken. Miesten oikeuksia taas on parannettava perheissä, esim. avioerotilanteissa. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta on päästävä eroon – varsinkin lähisuhdeväkivalta koskettaa aivan liian useaa. Myös pelon maantiede on poistettava; en halua pelätä vain siksi, että olen nainen.
Kaikki puhuvat työstä. Entä elämä?
Yhteiskunnan loputtomat tehokkuus-, läsnäolo- ja uudistumisvaatimukset luovat erilaisia mielenterveysongelmia, varsinkin uupumusta, yhä useammalle. Esimerkiksi opiskelijoista joka neljännes kärsii mielenterveysongelmista! Jatkuva kiire heikentää ihmisten hyvinvointia. Yhteiskunnasta on saatava armollisempi. Kiireettömyys ja lepo ovat välttämättömiä niin ihmiselle itselleen kuin työssä jaksamiseksi. Kaikilla on oltava mahdollisuus valita vapaa-aikaa rahan sijasta, ja erilaisia joustavia työmuotoja onkin suosittava. Lisääntyvien mielenterveysongelmien hoitoon on ohjattava tarpeeksi määrärahoja.
Eroon ulkonäön ylivallasta
Ulkoapäin tulvii loppumattomasti vaatimuksia siitä, millainen ihmisen – varsinkin nuoren – tulee olla. Ulkonäön korostaminen on karannut jo täysin käsistä. Tästä on päästävä eroon. Nuorten on saatava olla juuri sellaisia kuin ovat!
Lisäksi ei-kaupallisten julkisten tilojen saatavuus on taattava. Se hyödyttää kaikkia ihmisiä, mutta varsinkin nuoria.
Kahta työtä köyhyysrajalla
Opiskelijat ovat pisimpään köyhdytetty kansaosa: opintoraha ei ole noussut 14 vuoteen. Opintososiaaliset edut on lopulta saatava kuntoon ja niiden on mahdollistettava täysipäiväinen opiskelu. Tällä hetkellähän opiskelijat käytännössä pakotetaan tekemään yhtä aikaa kahta työtä: opiskelemaan ja käymään palkkatöissä. Näin ei saa olla. Koko opintotuki on sidottava indeksiin, jottei tulotasomme jatkuvasti laske elinkustannusten noustessa. Akateeminen vapaus ja opiskelun maksuttomuus on ehdottomasti säilytettävä eikä opintoaikoja saa enää rajata. Opinto-ohjaukseen on panostettava kaikilla koulutusasteilla.
HS 30.7.04: Kesälukukausi ei toimisi nykyoloissa
Mielipide Helsingin Sanomissa 30.7.2004
Professori Mika Seppälä esittää mielipiteenään (HS 25.7.) jo aiemmin esille tulleen ajatuksen kesälukukauden käyttöönottamisessa yliopistoissa. Kesälukukausi kyllä parhaimmillaan varmastikin tehostaisi opintoja ja siten nopeuttaisi valmistumista, mutta nykyoloissa sen käyttöönotto olisi lähinnä typerää.
Jatka lukemista ”HS 30.7.04: Kesälukukausi ei toimisi nykyoloissa”
TS 14.8.06: Opintorahan korotus ainoa toimiva vaihtoehto
Mielipide Turun Sanomissa 14.8.2006
Kulttuuriministeri Tanja Saarela on ilmaissut halunsa nostaa opiskelijoiden tulorajoja. Voivat sitten opiskelijat käydä töissä sydämensä kyllyydestä ja valtiokin pääsee halvemmalla, kuin mitä opintorahan korottaminen maksaisi. Tätä parannusta esitellään vieläpä opintotuen parannuskeinona, vaikka itse opintotukeen ei kyllä puututa lainkaan.
Jatka lukemista ”TS 14.8.06: Opintorahan korotus ainoa toimiva vaihtoehto”
Ihmisoikeudet odottavat yhä toteutumistaan
Kolumni Riihimäen Sanomissa 2.2.2003
Joulukuun kymmenentenä vuonna 1948 Yhdistyneet Kansakunnat antoi yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksensa, jonka enemmistö maailman maista on ratifioinut. Nämä maat ovat sitoutuneet sopeuttamaan omat lakinsa ihmisoikeuksien mukaisiksi ja noudattamaan niitä. Valitettavasti näin ei ole käynyt, vaan ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi ympäri maailman. Jotkut ihmiset kokevat tällaisen toiminnan kuitenkin vääräksi ja haluavat tehdä jotakin muuttaakseen tilannetta. Tämän vuoksi on syntynyt muun muassa Amnesty International, maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, joka pyrkii puuttumaan ihmisoikeusrikoksiin kaikkialla maailmassa ja raportoimaan niistä.
Jatka lukemista ”Ihmisoikeudet odottavat yhä toteutumistaan”
”Feminismi on jokaisen lainmukainen velvollisuus”
Kolumni ViNOn jäsentiedotteessa 2/06
Näin kiteytti professori Kevät Nousiainen Vinon ja Vihreiden Naisten järjestämässä feminismiseminaarissa. Nousiainen alusti feminismistä lähinnä oikeusjärjestyksen kautta; on turha tulla enää sanomaan ainakaan minulle, ettei EU ole tuonut Suomelle mitään hyvää – niin monia tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä edistäviä muutoksia EU on Suomessakin saanut aikaan! Näitä ovat mm. samapalkkaisuuden periaate ja se, että syrjintä raskauden perusteella on sukupuolisyrjintää. Nousiainen kuitenkin myös maalaili uhkakuvia seinälle: miten yhdistää tasa-arvo ja syrjimättömyys nousevaan uusliberalismiin? Liekö edessä tasa-arvopolitiikan kuihtuminen?
Jatka lukemista ””Feminismi on jokaisen lainmukainen velvollisuus””
Matkustaminen
Koko perheeni rakastaa matkustamista. Itse elän lähes jatkuvassa matkakuumeessa ja olisin valmis käytännössä milloin vain suuntamaan ulkomaille. Lähes koko lapsuuteni aivan viime vuosiin saakka matkustimme joka kesä, ja usein syksyisinkin, eri puolille Eurooppaa. Itävalta ja Ranska olivat ihastuttavia kokemuksia, mutta suuri rakkauteni taitaa silti olla Italia ja varsinkin Rooma. Olen ihastunut moneen paikkaan, jossa olen käynyt, ja haluaisin päästä niihin uudestaan. Silti niin moni maa ja alue on vielä aivan kokematta, vaikka haluaisin niihinkin tutustua. Tämä pallomme kun on täynnä kauneutta ja kiehtovia paikkoja.